Lainasin kirjastosta Brigitte Readin kirjoittaman Supersuloiset maskotit: näin virkkaat 35 pirteää pikku ystävää -kirjan. Tämä akaattikotilo veti minua puoleensa, joten valitsin sen ensimmäiseksi kokeiluksi kirjan ohjeista.
Kaveri ehdotti, että virkkaisin jonkin eläimen trans-sukupuolisuuden lipun väreissä. Siihen löytyikin varastoistani sopivan värisiä lankoja, ja nyt tämä kotilo kantaa kuoressaan trans-lipun värejä. Omien havaintojeni mukaan trans-sukupuoliset kohtaavat edelleen paljon syrjintää, vaikka asenteet esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvia kohtaan ovat parantuneet hiukan. Haluan siis osoittaa tukeani erityisesti trans-sukupuolisille.
Pidän siitä, miltä valmis kotilo kokonaisuutena näyttää, mutta siinä on pieniä epäkohtia. Sen ruumis on suhteessa kuoreen lyhyempi kuin kirjan kuvassa ja silmiin olisi voinut keksiä toisenlaisen ratkaisun. En tehnyt silmiä täysin ohjeen mukaan nytkään, mutta yritin tehdä mahdollisimman vähän muutoksia ohjeeseen. Ihan hauskalta se silti näyttää ja oli kiva virkata vaihteeksi pylväitä.
On jälleen aika toivottaa hyvää pride-kuukautta! Sen kunniaksi virkkasin taas amigurumin pride-lipun väreissä. Haluan tämän pöllön muodossa muistuttaa kaikkia siitä, että meitä ihmisiä on valtavasti erilaisia, ja kaikki ansaitsevat yhtä hyvää ja ennakkoluulotonta kohtelua toisiltaan.
Tällä kertaa oli hankalaa löytää inspiroivaa ohjetta, mutta lopulta löysin ohjeen pieneen pöllöamigurumiin. Se löytyi Little Muggles Amigurumi Designs -sivustolta. Lopputulos on mielestäni ihan ok, mutta jos käytän ohjetta uudestaan, aion tehdä siihen pieniä muutoksia. Siipien virkkaaminen, varsinkin tiuhan värinvaihdon kanssa, oli hirveää näpertämistä. Siipiä kavennetaan loppua kohti jyrkästi, vaikka minusta olisi parempi jos ne olisivat tasapaksut. Se hankaloitti myös siipien kiinnittämistä kehoon järkevän näköisesti.
Minkä eläimen virkkaisin seuraavaksi, ja minkä lipun väreissä? Kuvassa viime vuoden pride-nalle.
Tänään aloin ihmettelemään miten saan pidettyä kännykän mukana, kun lauantaina pitäisi juosta 10km. Kännyköille on käteviä vyölaukkuja, mutta sen sijaan että olisin kipaissut Prismaan, päätin alkaa improvisoimaan itse. Kännykkävyölaukku valmistuikin nopeasti pikaisen suunnittelun jälkeen.
Päätin hyödyntää kotoa löytyviä tarvikkeita, kuten tätä turhaa avainnauhaa, josta sain vyölaukkuun kiinnityksen. Joskus siis kannattaa säästää turhia asioita. Löytyi myös nappi ja tietysti lankaa. Tällaista lohenväristä on tullut käytettyä vain kerran aiemmin ja se kuluikin sopivasti kokonaan tähän työhön.
Koska virkkuutyöt ovat tosi joustavia, vyöstä tuli vähän liian pitkä. Kun kännykän laittaa pussukkaan, sen paino venyttää vyötä. Pitää lähteä testaamaan, toimiiko se käytössä ollenkaan vai pomppiiko kännykkä liikaa. Mutta hieno siitä ainakin tuli!
Kun aikaa ja lankaa vihdoin löytyi, virkkasin jälleen jo bravuurikseni muodostuneen aminekon. Niiden tekeminen eri väreissä ja eri ilmeillä on vaan niin hauskaa! Niistä saa myös kivoja lahjoja läheisille käyttämällä lahjansaajan lempiväriä, jos sen vain saa selville. Tämä lähtee joululahjaksi anopille. (Shhh!)
Ensimmäistä kertaa kokeilin kirjoa kisulle kulmakarvat ja tälle yksilölle ne sopivat. Sen ilme on minusta suloisempi kuin sen siamilaisella kaverilla, joka näyttää aika ilkikuriselta. Siamilaisen virkkasin muutama vuosi sitten, eli kaiken näköistä olen siis jo kokeillut. Minkälaisen kissan virkkaisin seuraavaksi?
Tunnetusti kissat eivät pidä vedestä, mutta minun tekemäni aminekot pitävät siitä vielä tavallistakin vähemmän. Käytän nimittäin niiden tassuissa ja takapuolessa riisiä tuomassa painoa, joten tassujen kastumisesta ei seuraisi hyvää... Riisin ansiosta ne istuvat tukevammin, mutta välillä on mukavaa myös mennä pitkälleen.
Käytin samaa vanhaa ohjetta, mutta se on siirtynyt uuteen osoitteeseen: https://mite-cafe.com/p/diagram/crochetedCat Hyvää joulun odotusta kaikille!
Kesäkuun alkupuolella bongasin tämän söpön karvaturrin lepäämästä rapun ikkunan ulkopuolella. Luulisin, että se on tiikerisiilikäs.
Tämän hauskannäköisen kärsäkkään bongasin myöskin kesäkuussa ironisesti taimivaraston edustalta Kangasalta. Luulisin sen olevan tukkimiehentäi, tai jokin sen sukulainen. Wikipedian mukaan tukkimiehentäit vahingoittavat kuusen taimia, joita olin metsurimieheni kanssa varastolta hakemassa.
Juhannuskävelyllä Espoossa bongasin tämän näyttävän hyönteisen. Luulin, että se on jokin haitallinen vieraslaji, mutta se onkin harmiton pyjamalude.
Heinäkuun lopulla näin metsäretkellä Niihamassa tämän kookkaan kovakuoriaisen. Kyseessä on isosittiäinen.
Samalla metsäretkellä bongasin myös tämän perhosen. Se on tästä kuvasta hankala tunnistaa, mutta veikkaan kyseessä olevan herukkaperhonen.
Elokuussa ajettiin miehen kanssa Kuusamoon, ja eräässä pysähdyspaikassa Jyväskylän lähettyvillä näin tämän hienon heinäsirkan. Veikkaisin, että se on nurmiheinäsirkka.
Muutama viikko sitten sain isältäni mielenkiintoisen pyynnön: voisinko virkata hänen serkulleen pipon 50v-lahjaksi. Juhlien teemana on 90-lu...
