Varaslähtö syksyyn

Muutama viikko sitten sain isältäni mielenkiintoisen pyynnön: voisinko virkata hänen serkulleen pipon 50v-lahjaksi. Juhlien teemana on 90-luku ja sen innoittamana pipoon piti saada Torspon logo. Otin haasteen vastaan. Olen kerran aikaisemmin alkanut virkkaamaan pipoa, mutta silloin se jäi kesken. Tällä kertaa tuli valmista, eikä pipon virkkaaminen ollutkaan vaikeaa.

Käytin Novitan sivuilta löytyvää ilmaista ohjetta, jonka on suunnitellut Lea Petäjä (linkki ohjeeseen). Jotta saisin varmasti oikean kokoisen pipon, päätin käyttää samaa lankaa kuin ohjeessa oli käytetty, eli Novitan Isoveli-lankaa. Ohjeessa kerrotaan tiheydeksi "13 ks = 10 cm". Virkattuani muutaman testitilkun huomasin, että käsialani todellakin on tiukkaa. Oli pakko valita kaksi milliä suosituskoukkukokoa suurempi, eli 7 mm koukku, jotta pääsin samaan tiheyteen. Silti jouduin varsinkin alussa keskittymään siihen etten tee liian kireää jälkeä.

Logon toteutuksessa pääsin improvisoimaan ja siitä tuli juuri sellainen kuin kuvittelin. Tämä päässä kelpaa varmasti kulkea sitten, kun ilmat taas viilenevät. Paksusta villalangasta virkattu pipo lämmittää syksyllä, mutta talven viimalta se ei suojaa.

Kun menin parvekkeelle kuvaamaan valmista työtä, joku tuli tarkkailemaan minua. En tiedä kenen kissa uskalsi tulla meidän pihalle, jota vartioivat meidän kaksi söpöä ja pientä hurjaa ja vaarallista kissaa.

Lehmuli ja maalaiselämää

Viimeiset pari viikkoa olen viettänyt Pohjois-Pohjanmaalla avomieheni kanssa. Toiset ovat ottaneet rennosti (minä) ja toiset tehneet töitä (mies). Tai olin minä yhtenä päivänä mukana, mutta totesin taas, ettei metsätyöt ole minulle. Aikaa olen kuluttanut mm. kirjaa lukemalla ja opiskelemalla ensi viikolla olevaan tenttiin, että saisin yhden rästikurssin pois päiväjärjestyksestä. Myös ainejärjestöni hallituksen jäsenenä on pitänyt hoitaa joitain velvollisuuksia.

Vähän aikaa sain kulumaan myös tämän lehmän virkkaamiseen. Se sopii tähän maalaismiljööseen hyvin. Tämänkin ohje on Brigitte Readin Supersuloiset maskotit: näin virkkaat 35 pirteää pikku ystävää -kirjasta. Siitä tuli kivan näköinen, vaikka aloin kesken virkkaamisen olemaan skeptinen kun huomasin, etteivät mittasuhteet täysin täsmää kirjan kuvaan. Lehmän turpa nimittäin näyttää kirjan kuvassa olevan kapeampi vartaloon nähden. Tämä oli kuitenkin helppo ja nopea virkattava ja ajattelin jättää sen asustamaan tänne maalle piristämään muita kävijöitä.

Vieressä kulkee joki, mutta uimaan en ole uskaltanut.

Aktiviteettina ollaan käyty Vierashuoneen löytöeläintalon avoimissa ovissa katselemassa kissoja ja shoppailemassa kissatuotteita. Eilen paistoin lettuja vähän jälkijunassa miehen synttäreiden kunniaksi ja oli kyllä herkkua itse poimittujen vadelmien kanssa! Myös miehen perheenjäseniä ollaan käyty ja käydään moikkaamassa.

Täällä maalla on ihan mukavaa ja rauhallista olla. On pystynyt opiskelemaan tenttiin ilman häiriöitä. Toisaalta tuntuu, että on aivan yksin keskellä ei mitään ja se tuntuu välillä oudolta. Miehen ollessa töissä olen käytännössä jumissa täällä, koska ilman autoa täältä ei pääse "sivistyksen ääreen" oikein mitenkään. Tällä viikolla kuitenkin palaan kotiin ja siellä odottaa arki.

Lomailua ja ompelua

Mummi löysi poistomyynnistä verhokangasta tällä ihanalla Vallilan kissakuosilla, jollaista olin miettinyt hankkivani. Sain tätä kangasta sitten synttärilahjaksi (aika paljonkin) etuajassa ja kaupan päälle opastusta niiden ompelemiseen. Kiitos mummi!

Vietin viime viikon mummin mökillä ja juhannuksen vieton lomassa ompelin nämä verhot. Viime kerrasta, kun käytin ompelukonetta, on aikaa, mutta se alkoi sujumaan alkukankeuden jälkeen. Hankalin vaihe oli saumojen taitosten tekeminen, kun piti varmistaa, että se on saman levyinen koko sivun pituudelta.

Tykkään näistä verhoista todella paljon! Nyt makuuhuone näyttää paljon kodikkaammalta. Kissat erottuvat myös verhojen ollessa auki, eli niitä voi ihastella myös päivällä.

Myös oikeat kissat olivat osa mökkiviikkoa. Kuvassa Myrsky tarkistaa, olisiko mökin alla hiiriä.

Lähes valmis kangaslaatikko

Sain kiinnitettyä toisen pohjakankaan ja aloitin toisen kiinnittämistä. Laatikko ei ihan ehtinyt tulla valmiiksi ennen joululomaa, vaan se jäi vähän kesken.

Myrsky-kissa tarkkailemassa pihaa.

Sitten täysin asiasta poiketen; koska en muistanut kirjoittaa tätä postausta eilen, sen julkaisu osui Myrskyn syntymäpäivälle. Onnittelut 6-vuotiaalle Myrskylle!