tiistai 27. helmikuuta 2018
tiistai 6. helmikuuta 2018
Jatkoin otusta omin neuvoin
En tiedä, jatkoinko työtä tällä tunnilla oikein, koska sijainen ei osannut neuvoa siinä. Ompelin otuksen selkäkappaleet toisiinsa, täytin sen jalat, hännän ja pään ja neulasin kaikki osat toisiinsa ompelua varten. En jatkanut enempää, etten tekisi mitään väärin. Puhelimestani oli loppunut akku, joten en voinut ottaa siitä kuvaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Uusi kissakaveri joukon jatkeeksi
Kun aikaa ja lankaa vihdoin löytyi, virkkasin jälleen jo bravuurikseni muodostuneen aminekon. Niiden tekeminen eri väreissä ja eri ilmeillä ...
-
Vain kahta ilmettä käyttämällä vuorovaikutus jää aika rajalliseksi ja siksi virkkasin ensimmäiselle mustekalalle kaverin. Se soveltuu tilant...
-
Kesäkuun alkupuolella bongasin tämän söpön karvaturrin lepäämästä rapun ikkunan ulkopuolella. Luulisin, että se on tiikerisiilikäs. Tämän ha...
-
Mummi löysi poistomyynnistä verhokangasta tällä ihanalla Vallilan kissakuosilla, jollaista olin miettinyt hankkivani. Sain tätä kangasta sit...