Lehmuli ja maalaiselämää

Viimeiset pari viikkoa olen viettänyt Pohjois-Pohjanmaalla avomieheni kanssa. Toiset ovat ottaneet rennosti (minä) ja toiset tehneet töitä (mies). Tai olin minä yhtenä päivänä mukana, mutta totesin taas, ettei metsätyöt ole minulle. Aikaa olen kuluttanut mm. kirjaa lukemalla ja opiskelemalla ensi viikolla olevaan tenttiin, että saisin yhden rästikurssin pois päiväjärjestyksestä. Myös ainejärjestöni hallituksen jäsenenä on pitänyt hoitaa joitain velvollisuuksia.

Vähän aikaa sain kulumaan myös tämän lehmän virkkaamiseen. Se sopii tähän maalaismiljööseen hyvin. Tämänkin ohje on Brigitte Readin Supersuloiset maskotit: näin virkkaat 35 pirteää pikku ystävää -kirjasta. Siitä tuli kivan näköinen, vaikka aloin kesken virkkaamisen olemaan skeptinen kun huomasin, etteivät mittasuhteet täysin täsmää kirjan kuvaan. Lehmän turpa nimittäin näyttää kirjan kuvassa olevan kapeampi vartaloon nähden. Tämä oli kuitenkin helppo ja nopea virkattava ja ajattelin jättää sen asustamaan tänne maalle piristämään muita kävijöitä.

Vieressä kulkee joki, mutta uimaan en ole uskaltanut.

Aktiviteettina ollaan käyty Vierashuoneen löytöeläintalon avoimissa ovissa katselemassa kissoja ja shoppailemassa kissatuotteita. Eilen paistoin lettuja vähän jälkijunassa miehen synttäreiden kunniaksi ja oli kyllä herkkua itse poimittujen vadelmien kanssa! Myös miehen perheenjäseniä ollaan käyty ja käydään moikkaamassa.

Täällä maalla on ihan mukavaa ja rauhallista olla. On pystynyt opiskelemaan tenttiin ilman häiriöitä. Toisaalta tuntuu, että on aivan yksin keskellä ei mitään ja se tuntuu välillä oudolta. Miehen ollessa töissä olen käytännössä jumissa täällä, koska ilman autoa täältä ei pääse "sivistyksen ääreen" oikein mitenkään. Tällä viikolla kuitenkin palaan kotiin ja siellä odottaa arki.